Suomen Lasi Elää 8

Finnish Glass Lives 8

Hannele Viilomaa

Tutustu varaston aarteisiin

Suomen lasimuseon varastoa. Vitriinissä näkyy Helena Tynellin suunnittelemia ja Riihimäen Lasi Oy:n valmistamia esineitä. Pöydällä Yrjö Rosolan suunnittelema keskeneräinen esine vuodelta 1939.

Suomen lasimuseo perustettiin Riihimäelle vuonna 1961. Hämäläinen osakunta keräsi museon perustaksi lähes 500 lasiesinettä. Ne olivat aluksi esillä Eteläisen kansakoulun kellarissa ja vuodesta 1965 alkaen Riihimäen keskustassa sijaitsevassa Allinna-nimisessä rakennuksessa. Vuonna 1971 museon lasikokoelma käsitti jo lähes 12 000 esinettä, joten museo tarvitsi suuremmat tilat. Vuonna 1975 Riihimäen kaupunki osti museon uudeksi sijoituspaikaksi Riihimäen Lasi Oy:ltä vanhan tehdasrakennuksen eli ns. Alatehtaan. Tämän vanhan rakennuksen muutostöistä museoksi vastasi akateemikko Tapio Wirkkala. Suomen lasimuseo avattiin yleisölle uudistetussa rakennuksessa Suomen lasiteollisuuden 300-vuotisjuhlavuotena 1981. Museon toiminnasta vastasi tästä lähtien museoammatillisen koulutuksen saanut henkilökunta.

 

Suomen lasimuseon ja sen piha-alueen suunnittelu oli Tapio Wirkkalalle monen vuoden projekti. Lopputuloksena hänen onnistui rakennuttaa museo, jossa säilyi vanhan tehdasrakennuksen tunnelma, mutta näyttelytilat tarjosivat silti tasokkaat puitteet monipuoliselle perusnäyttelylle sekä vaihtuville näyttelyille.

 

Tapio Wirkkalalle Suomen lasimuseon suunnittelutyö oli kokonaisuus pienintä yksityiskohtaa myöten. Hän ei perehtynyt vain yleisötilojen suunnitteluun, vaan kiinnitti huomiota myös henkilökunnan työskentelytilojen vaatimuksiin sekä kokoelmien käsittelyyn, hoitoon ja säilytykseen. Esineiden käsittelyhuoneisiin asennettiin suuret, tukevakantiset pöydät, jotta isojen esinemäärien ryhmittely oli mahdollista. Liikuteltavat pienet pöydät toimivat apulaskutiloina. Lasieineiden vastaanotto- ja konservointihuoneeseen asennettiin muoviset pesualtaat, näin helposti särkyvän lasin puhdistus oli turvallista. Pehmeäharjaiset vedettävät suihkuletkut ja runsas kuivauskaappitila helpottivat lasiesineiden pesemistä. Jopa pestyille pulloille tehtiin seinään kiinnitettävä kuivausteline, jonka tappeihin pullot voi asettaa kuivumaan ylösalaisin. Varastoon asennettiin ulko-oviksi pariovet, jotta suurtenkin tavaroiden vastaanotto oli mahdollista. Varastoon sijoitettiin myös erillinen pesutila esineiden vuosihuoltoa varten. Piirustuksille ja arkistomateriaaleille varattiin vetolaatikot. Valokuvien säilytykseen tehtiin oma huone ja valokuvien kehitykseen pimiö.

 

Tapio Wirkkalan ajatuksena Suomen lasimuseon varastoja suunnitellessa oli, että museon alavarasto toimisi samalla myös varastonäyttelynä. Varaston kalusteet tuli sijoittaa siksi niin, että kulkureitit olivat selkeät. Varastoon ryhmiteltiinkin valkoiset vitriinit pitkiin riveihin, joten käytävillä on helppo kulkea. Vitriineihin asennettiin tehokkaat loisteputket, jotta valaistus on riittävä myös ikkunattomassa huonetilassa. Vitriineihin laitettiin kirkkaat lasihyllyt, joiden paikkaa voi tarvittaessa vaihtaa metallikannattimia siirtämällä. Vitriineihin asennettiin lukittavat, kirkkaat lasiovet. Kirkas lasi takasi hyvän näköyhteyden esineisiin.

 

Esineet järjestettiin varaston vitriineihin tehtaan, taiteilijan tai valmistustekniikan mukaan. Esineet sijoitettiin hyllyille aikajärjestyksessä, jotta varastossa kävijä saa helposti kokonaiskuvan esimerkiksi tietyn taiteilijan tuotannosta tai vaikka anonyymin puristelasin tyylimuutoksista vuosikymmenittäin. Alavarastoon sijoitettiin vain parhaat esineet ja jokaisesta esinetyypistä esimerkit. Kaksoiskappaleet ja puutteellisin tiedoin olevat esineet sijoitettiin muihin varastoihin.

Suomen lasimuseon varastoa. Vitriinissä Riihimäen Lasi Oy:n juoma-astioita. Pöydälle koottu Suomen lasi elää 8 -näyttelyyn sopivia töitä museon omista kokoelmista.

Suomen lasimuseon varasto on aina ollut sekä säilytys- että työskentelytila, siksi varastoa ei ole koskaan voitu pitää yleisölle auki joka päivä, vaan ainoastaan ennalta sovittuina päivinä. 1980- ja 1990-luvulla yleisö pääsi tutustumaan varastoon esimerkiksi Riihimäki-päivänä. Nämä ilmaispäivät olivat aina suosittuja.

 

Vuosikymmenien kuluessa Suomen lasimuseon esinemäärä on lisääntynyt huomattavasti ja museo on joutunut hankkimaan uusia varastotiloja. Esinemäärän kasvu pakotti lopettamaan alavarastossa vierailut väliaikaisesti. Suuri esinemäärä pöydille sijoitettuna oli vaaraksi vierailijoille ja vierailijat taas esineille. Vuonna 2018 aloitettiin alavaraston uudelleen järjestely ja siivous. Vuoden 2019 syksyllä varasto voitiin jälleen avata yleisölle. Varaamalla käynnin etukäteen ja maksamalla opastusmaksun museon varastoon pääsee taas tutustumaan. Varastossa on säilytetty sama järjestelyperiaate kuin aikaisemmin, mutta joitakin esinekokonaisuuksia on jouduttu siirtämään muihin varstoihin. Katseltavaa varastossa silti riittää.

 

Joulukuussa 2019 Suomen lasimuseon kokoelmissa on alanumeroineen yhteensä 49 836 luetteloitua esinettä. Kokoelmiin kuuluu lasiesineitä, työvälineitä, koneita, piirustuksia ja jonkin verran muita kuin lasiesineitä esim. pakkauksia. Luetteloituja valokuvia on 30273 ja dioja 16524. Valtakunnallisena vastuumuseona Suomen lasimuseon tehtävä on tallentaa monipuolisesti suomalaisen lasin historiaa ja nykytilaa. Museon kokoelmissa on esineitä lähes kaikilta suomalaisilta lasitehtailta. Suurimmat esinekokoelmat ovat tehdaskohtaisesti seuraavat: Riihimäki 14 700, Nuutajärvi 4527, Iittala 4168, Karhula 1922, Humppila 1657, Kumela 1530, Ryttylä 241. Lisäksi kokoelmiin kuuluu vanhaa kotimaista anonyymiä lasia, pakkaus-, apteekki-, sairaala-, laboratorio- ja valaisinlasia, lasihelmiä ja koruja, joulukuusen koristeita, ulkomaista taidelasia ja jonkin verran ulkomaista käyttölasia vertailuaineistona.

 

Varastossa käynti on vierailijalle aina elämys. Siellä esineitä näkee samassa paikassa paljon, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin mielenkiintoista tai tuttua. Lasisuunnittelijoille käynti voi olla myös valaisevaa. Varastossa näkee millaisia esineitä on jo suunniteltu. Sieltä voi saada myös ideoita suunnittelutyöhön. Vierailijat ovatkin sanoneet, että varastossa voisi viettää vaikka koko päivän!

 

Suomen lasimuseo otti vuonna 2019 käyttöönsä uuden kokoelmien hallintajärjestelmän nimeltään Collecte. Museon vanhat esinetiedot siirrettiin tähän uuteen järjestelmään. Tämä uusi ohjelma mahdollistaa Suomen lasimuseon kokoelmatietojen siirron tulevaisuudessa myös sähköiseen Finna-hakupalveluun. Tällöin Suomen lasimuseon kokoelmat aukeavat verkossa kaikille halukkaille, myös niille jotka eivät pääse käymään museossa tai sen varastossa.

 

Suomen lasimuseon varastokierroksen voi varata museon lipunmyynnistä puhelinnumerosta 019 758 4108. Kierroksia vetää museon opas Helena Lahti.

Tervetuloa kierrokselle!

 

Hannele Viilomaa

The Museum’s Treasures in Storage

The store of the Finnish Glass Museum. In the showcase are objects designed by Helena Tynell and made by the Riihimäen Lasi company. There is an unfinished object designed by Yrjö Rosola from 1939 on the table.

The Finnish Glass Museum was founded in Riihimäki in 1961. The Häme Student Nation at the University of Helsinki collected almost 500 glass objects as the basis of the new museum. They were on display at first in the basement of the Eteläinen primary school and from 1965 in Villa Allinna in the centre of Riihimäki. By 1971, the museum’s collection of glass numbered almost 12,000 items, which meant that facilities with more space were needed. In 1975, the city of Riihimäki bought the so-called Lower Glassworks (Alatehdas) from Riihimäen Lasi glassworks company to serve as the new location of the museum. The conversion of this old building into a museum was planned and designed by Academician Tapio Wirkkala. The Finnish Glass Museum was opened to the public in the renovated building in 1981, the 300th anniversary year of the Finnish glass industry. From then on, the work of the museum was carried out by staff with professional training in the museum sector.

 

The design of the Finnish Glass Museum and its yard area was Tapio Wirkkala’s project that lasted several years. As a result, he managed to create a museum that preserved the atmosphere of the old industrial facility, while its exhibition spaces offered a high-standard setting for the museum’s many-faceted permanent exhibition and its temporary exhibitions.

 

For Tapio Wirkkala, the design of the Finnish Glass Museum was a complete entity down to its smallest details. He not only made a careful study of the rooms and areas for the public but also considered the requirements of workspaces for the museum staff and the handling, care and storage of the collections. The rooms where objects were handled were fitted with large tables with sturdy tops to permit large numbers of items to be grouped. Small movable tables served as auxiliary space for placing objects. Plastic washing basins were installed in the room for the reception and conservation of glass objects, thus making it safe to handle fragile glass. Pull-out shower hoses with soft brushes and ample space in drying cabinets made it easier to wash glass objects. A wall-mounted drying rack for washed bottles was even made on which the bottles could be placed upside-down on pegs to dry. The store was fitted with twin outer doors to make it possible to receive even large items. A separate washing space for the annual maintenance of collection objects was also installed in the storage facility and drawers were reserved for drawings and archive materials. A separate room was made for keeping photographs and a darkroom for developing film.


When designing the storage facilities of the Finnish Glass Museum, Tapio Wirkkala had the idea that the museum’s so-called lower store would also serve as an exhibition of materials in storage. The furniture of the facility was therefore to be arranged to leave clear routes of access, and the white showcases were in long rows for ease of movement along the corridors. The showcases were also fitted with bright neon lamps to provide sufficient lighting in the windowless room. The showcases had clear glass shelves that could be rearranged when necessary by moving their metal brackets. The showcases were also fitted with clear glass doors that could be locked. The clear glass ensured that the objects could be seen well.

The store of the Finnish Glass Museum. Drinking vessels made by the Riihimäen Lasi company in the showcase. Assembled on the table are objects from the museum’s collections that are suited to the Finnish Glass Lives 8 exhibition.

The objects were placed in the showcases of the storage space according to their place of manufacture, the artist or designer in question or the manufacturing technique of the piece. The items were lined on the shelves in chronological order, making it easy for visitors to gain an overview of, for example, the work of a specific artist or designer, or the changes in style in pressed glass over the decades. Only the best pieces and examples of each type of object were placed in the lower store. Duplicates and objects with of which there was insufficient information were in other storage spaces

 

The store of the Finnish Glass Museum has been a space for both storage and work and therefore it has never been possible to keep it open to the public on a permanent basis, only by previous appointment on given days. In the 1980s and 1990s, the public was allowed to visit the storage space for example on Riihimäki Day. These days with free entrance to the museum were always popular.

 

Over the decades, the numbers of objects in the Finnish Glass Museum’s collections have grown considerably and the museum has had to acquire new storage space. The increasing number of items made it necessary to temporarily end visits by the public to the lower store. Large numbers of objects on the tables were dangerous to the visitors and the visitors were a danger to the objects. In 2018, the rearrangement and cleaning of the lower store was begun, and the space could again be opened to the public in the autumn of 2019. Visits to the facility can be made by booking the visit in advance and paying a guide fee. The store has kept the same principle of organisation as previously, although it has been necessary to move some bodies of material to other storage locations. Nevertheless, there is plenty to see in the store.

 

In December 2019, the collections of the Finnish Glass Museum contained a total 49,836 catalogued items, including material under catalogue sub-numbers. The collections contain glass objects, tools, machinery, drawings and a number of other items than glass pieces, such as packages. There are 30,273 catalogued photographs and 16,524 slides. As a museum with officially assigned national responsibility for its specialist field, the Finnish Glass Museum has the task of collecting and documenting a wide range of material on the history and present state of Finnish glass. The collections contain objects from almost all Finnish glassworks. The largest individual collections representing the various glassworks are as follows according to their numbers of items: Riihimäki 14,700; Nuutajärvi 4,527; Iittala 4,168; Karhula 1,922; Humppila 1,657; Kumela 1,530; and Ryttylä 241. The collections also include old Finnish anonymous glass objects, container, pharmaceutical, hospital, laboratory and lamp glass, glass beads and jewellery, Christmas tree decorations, foreign art glass, and some foreign utility glassware serving as comparative material.

 

A visit to the store is always a special experience. The visitor will see a large number of objects in the same place, which means that there will be something interesting or familiar for everyone. A visit can also be rewarding for glass designers, to see what kinds of objects have already been designed. The visit can also provide ideas for design work. Our visitors have said that they could spend the whole day in the store.

 

In 2019, the Finnish Glass Museum adopted its new Collecte collections management system and the museum’s old data on objects was transferred to the new system. In the future, the new program will also make it possible to transfer the Glass Museum’s collections fata to the electronic Finna search service. This will make the museum’s collections available on the internet to all who are interested, including those who are unable to visit the museum or its store.

 

Guided visits to the store of the Finnish Glass Museum can be booked from the museum’s ticket desk, tel. 019 758 4108. The tours are conducted by museum guide Helena Lahti.

Welcome to visit the store

slm-logo_2x.png

© finnishglass.fi • Web Design by Brand Agent